Matkailun kansainvälistyminen – mitä, miksi, miten?

Matkailu on kasvava toimiala, itse asiassa yksi voimakkaimmin kasvavista. Matkailu on ainut vientiala, jonka arvonlisävero jää Suomeen. Matkailu työllistää Suomessa 140 000 ihmistä ja erityisesti nuoria, ja alalle ennustetaan syntyvän 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Myös matkailutulon ennustetaan kasvavan nykyisestä 13 miljardista eurosta jopa 20 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja alalla on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille kuten vähittäiskaupalle ja kuljetusalalle.

Vuonna 2012 matkailusta saatu välitön matkailutulo Etelä-Pohjanmaalla oli 353 miljoonaa euroa. Me eteläpohjalaiset tiedämme, että olemme maailman suomalaisin maakunta niin matkailijoiden kuin täällä asuvien ja myös vientiyritysten näkökulmasta katsottuna. Alueellamme matkailevien reilusta 600 000 vuosittaisesta majoitusvuorokaudesta vain noin 4 % on ulkomaalaisten asiakkaiden tekemiä. Matkailu on siis hyvin vahvasti painottunut kotimaan markkinoille. Matkailun mahdollisuudet on kuitenkin täällä Etelä-Pohjanmaalla hyvin tiedostettu ja myös todettu, että kasvua on haettava kansainvälisiltä markkinoilta.

Moni miettii, että kuka tänne haluaa tulla, mitä matkailijaa kiinnostavaa meillä täällä oikein on? Jos osaamme katsoa maakuntaamme ulkomaalaisen matkailijan silmin, huomaamme että meillä on paljonkin tarjottavaa. Meille hyvinkin arkipäiväiset asiat ovat ulkomaalaisen silmissä kiehtovia ja elämyksellisiä. Jopa metsäretken marjojen poimimisineen voi tuotteistaa maksulliseksi matkailupalveluksi. On vain tunnettava omat vahvuutemme ja kohderyhmät, joille palveluita tarjotaan. Palveluiden on oltava myös laadukkaita. Tämän lisäksi on tunnettava kanavat, joiden kautta asiakkaat tavoitetaan ja matkailupalvelumme myydään.

Matkailuala on edelläkävijä digitaalisuuden hyödyntämisessä ja toimiala rakentuu vahvasti globaaleihin markkinoihin ja siellä tapahtuviin muutoksiin. Jos haluamme pienen siivun maailman matkailubisneksessä liikkuvasta rahasta, on viimeistään nyt hypättävä digitalisaation kyytiin ja tiukasti pysyttävä mukana nopean kehityksen kurveissa. Ja hyväksyä tosiasia, että jos yrityksesi ei ole verkossa, ei sitä ole olemassa. Eteläpohjalaisille matkailuyrityksille ja toimijoille valmistuneessa Matkailun kansainvälistymisen askelmerkit –oppaassa on perusasioista lähtien kerrottu mitä kansainvälistymisen edistämiseksi yrityksissä on tehtävä. Olemme kansainvälistymisen polulla vielä alkumetreillä, mutta kun polku on selkeä ja viitoitukset kunnossa niin reitille uskaltaa lähteä.  Polkua ei kuitenkaan tarvitse lähteä yksin tarpomaan, yhdessä muiden yritysten ja toimijoiden kanssa retki on vaivattomampaa ja määränpää saavutetaan joutuisammin.

Matkailustrategiassamme on tavoitteiksi asetettu luoda edellytykset ympärivuotiselle matkailulle, saada asiakkaat viipymään alueellamme kauemmin ja ulkomaalaisten yöpymisten lähes kolminkertaistamista vuoteen 2020 mennessä. Kun kerran maharotoonta ei ookkaan ja muutenkin ollaan parempia kuin muut yhteensä, niin miksi me eteläpohjalaiset emme onnistuttaisi näissäkään tavoitteissamme?

Sanna Jyllilä
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kiitos yhteistyöstä

Matkailun kansainvälistymisen ASKELMERKIT -hanke on päättynyt 30.11.2015.

Kiitokset yrittäjille, yhteistyökumppaneille sekä rahoittajille panoksestanne hankkeessa! Toivottavasti hankkeessa laaditusta kansainvälitymisoppaasta on toimijoille konkreettista hyötyä, ja alueemme valmiudet vastaanottaa kansainvälisiä matkailijoita seuraavien kolmen vuoden aikana paranevat. Opas on sähköisesti luettavissa täällä.

Toivotan alueemme matkailuyrittäjille sekä kaikille yhteistyökumppaneille rauhallista joulunaikaa sekä menestyksekästä tulevaa, uutta matkailuvuotta 2016.

Yhteistyöstä kiittäen

Arja Kortesluoma

Kuva: Elina Puska